Blogiaiheinen seminaarityöni on vihdoinkin valmis.

Ikinä en ole kuukauden aikana ollut yhtä aktiivinen kotihengetär. Vaihdoin kaikkiin kukkasiin mullat, leivoin, tein ruokaa, silitin lakanoita, pyykkäsin, siivosin, järjestelin kaappeja... Ihmeesti sitä keksi kaikkea muuta tekemistä, kun olisi pitänyt kirjoittaa. Ja ihmeesti sitä alkaa häiritä kaikki pieni epäjärjestys, joka normaalisti jää täysin huomaamatta. Miten sitä tuleekin kesken kirjoittamisen mieleen, että keittiön alakaapit ovat kaaoksen vallassa? Tai että valokuvat pitää laittaa kansioihin? Puhumattakaan kenkien kiillottamisesta.

Seminaarityön valmistuttua saa kotini taas rauhassa vallata sekamelska ja epäjärjestys. Kunnes taas tulee eteen työ- tai kouluhommia, joita en millään viitsisi tehdä tai jotka tuntuvat liian työläiltä edes aloittaa.