Yksiöni ikkunasta näkyy vastakkainen kerrostalo. Ihan kuin olisi nenän
edessä auki monta saippuasarjaa tai tositv-ohjelmaa. Vastakkaisen talon
ihmiset tuntuvat jopa jollain tavalla tutuilta. Rutiinit toistuvat
illasta toiseen tutuksi tulleella tavalla. En tunne edes itseäni niin
tylsäksi, kun huomaan muiden ihmisten elävän melkein jopa tylsemmän
oloista arkea kuin minä.
Yksi naapuripariskunnista katsoo aina telkkaria, toinen taas on aina
tietokoneen ääressä, yksi naapureista tarkastaa päivän sään työntämällä
päänsä ikkunasta ulos, telkkaripariskunta riitelee joskus kiivasti,
yhdessä asunnossa on aina vieraita, yksi taas soittaa iltaisin
kitaraa...
Viikonloppuna viihdyttäessäni itseäni jälleen naapuritelkulla huomasin
jotain kummallista. Kerrostalon ylimmän kerroksen ikkunaan oli
ilmestynyt foliota. Koko ikkuna on täysin foliosuikaleiden peitossa.
Vain pieni valonkaje pääsee läpi. Käsittämätöntä, miksi ihmeessä joku
haluaa peittää koko ikkunan ja vielä foliolla. Pelkääköhän naapuri
ufojen sieppaavan ajatukset?
maanantai, 27. maaliskuu 2006
Kommentit