Pakkasen kuuraamat puut ja lumipeite on rauhoittanut maiseman. Lumi on kätkenyt alleen kaupungin likaisuuden ja tienvierien roskat, kaikki kulmikas on pehmentynyt ja muuttunut pyöreämmäksi. Maailma näyttää uudelta ja erilaiselta. Pakkasen ja lumen tuoksu viipyilee eteiskäytävässä. Se saa nenän kipristelemään.

Pakkanen maalaa posket ja nenän punaisiksi ja lumen narskunta jalkojen alla saa kiristämään vauhtia. Olo on pirteä. Syksyn pimeä ja sateinen kurjuus ja hitaus häipyy taka-alalle. Puhdas, valkoinen lumi on kuin uusi alku, tyhjä pöytä. Kaikki on taas mahdollista.