|
|
|||
|
30.06.2006 - 00:16
Aamu repii verhoja auki, peittoa pois päältä, touhukkaana aamutossut läpsyen Yön rippeet on karistettava, päivän vitamiinit on otettava. Ei ole aikaa jäädä makaamaan. Helmat liehuen se kiitää tehokkaana kohti uutta päivää. Aamu, rauhoittuisit vähän. Keittäisit vaikka kahvia.
|
|||
Ihana! Aamuhan on naisen nimi, mutta vaikkei ihmisen nimi olisikaan aamu, voi hän käyttäytyä aamuisin juuri näin... Ärsyttävästi!? Ja usein voi olla aamuja jolloin kumpi vain puolisoista, tai lapset, edustavat tätä aamua - ja se toinen haluaisi vain kääntää kylkeä ja jatkaa ihanaa untaan... Stressaava, arkinen runo, mutta siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, elämänmakuinen ja tosi :)
Itselleni tuli ensimmäinen mieleen nuo Sikurin mainitsemat rivit ja mietinkin olisikohan se tässä. Sitten kuitenkin lisäsin loput, tehostaakseni kait aamun vaatimaa tehokkuutta....